Kikkuuvugut

Sulisut

Beatrine Heilmann

Beatrine Heilmannimik ateqarpunga. Oqaasileriffimmi AC-Fuldmægtigitut atorfeqarpunga, suliakka Oqaaserpassualeriffimmut attuumassuteqarlutik. Sulinerma saniatigut Ilimmarfimmi Oqaasilerinermut, Atuakkialerinermut Tusagassiuteqarnermullu ilisimatusarfimmi ilinniarnera ingerlappara.

Oqaasileriffimmi suliama pingaarnersaat tassaavoq, Oqaaserpassualerinermik (qarasaasiaq atorlugu oqaasilerinermik imaqartoq) sammisaqarneq, maannakkut oqaasilerinermi oqaatsinut ataatsinut tunngasut sammisaralugit, naatsorsuutigaluguli siunissami oqaaseqatigiilerinermut tunngasut sammisarilerumaarlugit.

Oqaasileriffimmi 2006-imi sulileqqaarama ilisimatusarnermi ikiortitut sulivunga, aatsaalli Bacheloritut naammasseriarama 2009-mi novemberip aallaqqaataani AC-Fuldmægtigitut atorfinillunga.

Per Langgård

Ikinngutivut

Eckhard Bick

Tino Didriksen

Erik Fleischer

Ateqarpunga Erik Bjørn Fleischer, Qaqortumi, Kalaallit Nunaata Kujataani inunngorsimavunga februarip 13-niani 1949. Qaqortumiissimavungalu ukiut marluk missaanni, soorunami tamanna silannaarinngilara, tamatuma kingorna anaanaga Danmarkimut ilinniariartormat ittukkunnut Paamiunut nuutsittaavunga, tassanilu silattorpunga peroriartorlungalu, Paamiut ukiut aqqaneq-marluk najugaqarfigisinnarlugit Nuummut nuuppugut, ukiorpassuarnilu Nuuk najugaqarfigaara.

Sullermik atima naggatigaluarpaat Nielsen, taamalu ateqarpunga 1972-mi nuliarnissama tungaanut, nuliaqalernikkut taamanikkut nuliama naggatigisaa Fleischer naggatigilerpara. Siuaasakka Berthelsen-iupput ittuma oqaluttuartarneratut Maniitsup eqqaanit aallaveqartut, aasit ajoqitut sulinertik pissutigalugu nunatsinni tamanut tamaanga nuttarsimasut ilaat.

Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ukiorpaalunni umiartorpunga, umiartoreernerma kingorna umiarsuaaqqat naalagaattut umiarsuarnilu angisuuni aqumiutut ilinniarpunga. 1974-miillu Nuummi Ilulissanilu naalaganngorniat atuarfiini ilinniartitsisutut sulillunga, 1996-miillu Paamiuni Imarsiornermik Ilinniarfimmi naalaganngornianut immikkoortortami ulloq manna tikillugu inspektøritut atorfeqarpunga.

Kalaallit oqaasiinik soqutiginninnera meeraallungali aallartereerpoq, soorlu siuliini taallatsiariga anaanama angajoqqaavinit perorsarneqarsimallunga aamma oqaatsit tungaasigut, taamanikkulli atuuppoq utoqqaat inuusunnerusunut sanillutissagaanni kalaallit oqaasiinik eqqornerusumik atuisarnerat, ullumikkullumi aamma suli tamanna atuuppoq.

1961-mi aqqaneq-marlunnik ukioqalerlunga inuuissiorama, ittuma ordbog 1960-mi saqqummersoq uannut tunissutigaa. Taamanikkut oqaasilerissusiat taakku tunniukkamigit oqaaserisai maannakkut eqqoqqissaartumik issuarsinnaanngikkaluarlugit, kisianni imatukanneq imaqartut eqqaamaniarpakka: “Kalaallit oqaasii ilisimalluassallugit eqqortumillu atussallugit pingaaruteqarluinnarpoq, pingaaruteqarneruvorli inuiaat allat oqaasiisa aamma ilikkarneqarnissaat” taamatullu oqarami danskit oqaasii taamanikkut eqqarsaatiginerugunarpai, uangali isumaqarpunga inuiaat allat oqaasii taaneqartillugit tuluit oqaasii maannakkut salliutinneqartariaqartut, nunarpummi marluinnik oqaaseqarfiummat.

Atuakkat taakku (ordbog-it) meeraaninni ilaannikkut nipilimmik atuarniartarsimavakka, eqqaamasakkalu malillugit eqqoqqissaanngitsumik taasarsimallugit, tamanna kingusinnerusukkut paasilerpara. Nuummi meeqqat atuarfianni atuartuunerma kingusinnerusukkullu ilinniartuunerma nalaanni ilinniartitsisunik pikkorissunik arlalissuarnit kalaallisut atuartinneqartarsimavugut, arlalinnik taasaqarsinnaagaluarlunga, ataaseq taanngitsoorusunngilara, tassalu ilinniartuunerma nalaani kalaallisut atuartitsisorisarput Ole Brandt, taassuma oqaatsit qanganitsat soqutiginartut uatsinnut tusartittarsimavai, taamanikkullu titsiitsuugama atuarnerup nalaani apeqqutissaraluakka apeqqutiginagit eqqarsaatigerusaaginnartarpakka. Atuareernerup kingornagut aqqusinermi Ole ilaatigut nulii ilagalugu pisuttuartut naapikkaangakkit, paasinngisakka paaserusutakkaluunniit sivisuumik oqaloqatigiissutigisinnaasarpagut, nulia erinitsajueqaluni eqqatsinni utaqqisoq.

1994-mi Ilulissani umiarsuaaqqanut naalaganngorniat atuarfiata immikkortoqarfiani pisortaanerma nalaani kalaallisut oqaatsit danskisuumullu nutserneri qarasaasiamut allattorlugit aallartippakka, siunertarinerullugu nammineq pigisassatut aammalu aliikkuttassatut. Taamatut oqaatsinik allattuilernera pissuteqarpoq taamanikkulli takusinnaagakku oqaatsinut tunngatillugu qarasaasiaq qanoq periarfissaqartigisoq, pissuttaaqataasut aamma ilagaat naalaarutikkut isiginnaarutikkullu inuit oqaatsitsinnik nammineq isumartik maliinnarlugu oqaluttalernerat kalaallisut kukkuneqanngitsumik oqalunnissaq pivallaarnagu, kiisalu aamma kalaallisut oqaatsit danskisut allamiutulluunniit oqaasiinut nutseriniarnermi ordboginik amigaateqarpallaanngitsunik peqannginnerput pissutaaqataasut ilagaat. Qujanartumik 2000-ip aallartisimalernerani oqaasileriffimmit suliat tamakku soqutigineqarlutik akuliuffigineqarput, tamatumalu kingorna kalaallit oqaasiisa qarasaasiami suliarineqarsinnaalernerat sukkasuumik siuariartulerpoq, sulilu siuarsarneqarnissaat qularnarani.

Trond Trosterud